(Julkaistu: 27.5.2010 klo 15:36)

Vuosikokouksessa päätettyä

Vuosikokous kului sopuisasti Ravintola Juttutuvassa. Puheenjohtajan toipumisen vuoksi päätettiin yksimielisesti, että seura pitää hiljaiseloa syksyyn asti kaikissa toimissaan ja syksyllä pidetään uusi yleiskokous, jossa käsitellään kevätkokouksen asiat uudelleen. Uusi Rutjanlinna-lehti on kuitenkin tulossa kesäkuussa ja syksyllä on tarkoitus tehdä kolme lehteä lisää.

Julkaistu: 11.1.10 klo 14:00

Arto Paasilinna

SOTAHEVONEN

Ensi-ilta 22.01.2010 Tampereen Teatterin päänäyttämöllä.
http://www.tampereenteatteri.fi/esitys.php?id=74

Sotahevonen on Arto Paasilinnan romaaniin perustuva hauska ja humaani tarina kahden huimapäisen mutta hyväntahtoisen miehen seikkailuista Kainuun tiettömillä taipaleilla, kylissä ja kaupungeissa.

Huurteisena pakkasyönä kevättalvella 1942 kahden venäläisen desantin lentokoneesta, julmasta Stormovikista, loppuu polttoaine, ja edessä on pakkolasku itäisen Suomen autiolle järvenselälle. Polttoaineongelmaa ratkoessaan nämä sodan nakkelemat sotilaat sotkeutuvat mitä ihmeellisimpiin seikkailuihin.

Päärooleissa desantteina taituroivat Mikko Rantaniva ja Tatu Siivonen, nimismiehen roolissa hauskuttaa Tom Lindholm. Esityksessä on mukana Suomen suurin nukkehevonen, liki eläväinen Heikki, jonka on suunnitellut johtava nukkemestari Hannu Räisä. Hevosta liikuttelee kolme nukkenäyttelijää.

Rooleissa Mikko Rantaniva, Tatu Siivonen, Tom Lindholm, Ritva Jalonen, Mari Turunen, Heikki Hela, Hanna Gibson, Jannastiina Hakala, Pete Koskinen, Ville Majamaa, Pancho Pääkkönen
Hevosta käsittelevät nukkenäyttelijät Hannu Räisä/Henrika Nieminen, Markku Tuulenkari, Aleksi Isomäki

Peruslippu: 28 €
Eläkeläiset: 26 €
Opiskelijat: 19 €

Arto Paasilinnan seura onnittelee 70 vuotta täyttänyttä suvun vanhinta, Reino Paasilinnaa!

Julkaistu: 17.12.09 klo 19:16

Klassikkoteos

Klassikko on yleisesti arvostettu ja tunnustettu teos. Se on tunnettu ja paljon luettu teos. Se on kestävää kirjallisuutta. Se säilyy aikakaudesta toiseen. Hyvänä esimerkkinä klassikkoteoksesta on Arto Paasilinnan Jäniksen vuosi. Eri ikäpolvet löytävät siitä sanottavaa itselleen. Sitä tulkitaan yhä uudelleen ikäpolvesta toiseen. Antiikin loistokauden teos –nimityksestä se on  laajentunut tarkoittamaan tunnustettua ja vakiintunutta mestari- tai kantateosta.
                      Klassikoksi tulo vaatii yleensä pitkää aikaa. Se on arvokirjallisuutta, joka on löytänyt tiensä lukioon ja yliopistojen tutkintovaatimuksiin. Sen tekijä on otettu kirjallisuuden historiaan.  Teos on ylittänyt keskinkertaisuuden, siinä on ajatonta ja pysyvää. Sitä luetaan ja siitä tehdään tutkimuksia. Se on tyylillisesti tai yhteiskunnallisesti vaikuttava. Se voi olla käänteentekevä kirja yhteiskunnallisessa ajattelussa, se puhuttelee kansakuntaa. Se voi  käsitellä humaanisuutta, suvaitsevuutta, rikosta ja rangaistusta, kansallista yhteenkuuluvuutta, lahjontaa, julkista yhteiskuntavalhetta, naisasiaa tai tasa-arvoa eli aikansa aatteita ja näkemyksiä mullistamalla niitä ja tarjoamalla niistä uutta perspektiiviä. Se auttaa lukijoita näkemään, ajattelemaan ja ottamaan kantaa aikansa ongelmiin. Ne ovat teoksia, jotka ovat muuttaneet näkemystä maailmasta, vaikuttaneet kehitykseen, tuottaneet debatteja ja johtaneet aiempien toimintatapojen ja käsitysten uudelleenarviointeihin ja uudistuksiin. Ne auttavat selvittämään ihmiskunnan tai kansakunnan menneisyyttä.
                      Klassikkokirjailija ja klassikkoteos kuuluu kirjalliseen kaanoniin. Kansakunta on tarvinnut kirjailijoita. Kirjallisuuden kautta kansakunta luo identiteettiä. 
                      Kirjailija tavoittelee kirjoittaessaan klassikkoteosta, kuitenkin vain harvasta tulee semmoinen. Klassikoksi tuleminen on vuorovaikutusta kirjan ja lukijoiden välillä. Tarvitaan kriitikoita, jotka tulkitsevat kirjaa. 

Katri Sarmavuori, professori